Kalmanrauta (Gurthang Tolkieninsa tunteville) eli vm. 1976 Mercedes-Benz W114 280 E on alunperin Saksassa virkakäytössä (Adolf & Petersen, Flensburg 1976-1987) ollut ruumisauto. Tosin ennen minua auto ehti olla jo muillakin, se ei siis siirtynyt suoraan hautaustoimistolta minulle vuonna 2004, kun ostin auto Saksasta. Varmasti lähempääkin olisi auto löytynyt ja ihan varmasti vähemmillä ruosteilla... Edellinen omistaja oli kuuleman mukaan tehnyt sillä reissuja mm. Etelä-Italiaan ja hyvin se pelitti muutaman kesän ajot minulla Suomessakin.

Auto on nyt (7/2010) minimaalisia viilauksia vaille valmis. Melkein kolme kesää on väännetty ja muilla väännätetty talvet. Uusi tekniikka on paikallaan eli M110, kuusisylintelinen noin 2,8 litrainen twincam Bosch KA-Jetronic -ruiskulla W123 280 TE -farmarista. Pitäisi olla 185 hepoa, mutta vaatinee vielä säätöä ennen kuin jokainen niistä on hereillä. Muuten kone toimii ja kulutuskin on tasaisen kohtuullinen. 3.07 -välitteinen peräkin on löytänyt paikalleen, niin kuin sisustakin. Testiajo Nordkappiin ja takaisin osoitti konstruktion toimivuuden.

Erikoiseksi tämän auton tekee sen nokka, joka on koripajan toimesta muotoiltu muistuttamaan W116:n nokkaa. Tämähän on "oikeasti" pystylamppu. Saksalaisen ilmeisesti jo edesmenneen pystylamppusivuston (www.strichacht.de) mukaan koripaja Rappold olisi tehnyt tätä muunnosta vain lyhyellä akselinvälillä varustettuihin malleihin, mutta tässäpä onkin pitkä akselinväli eli ruumisautoksi rakentaminen on tapahtunut lang-erikoiskorin (114.008) pohjalta. Myös koripajan toimitusjohtaja on vahvistanut auton olevan Rappoldin tekemä. Auto saattaa siis olla yksittäiskappale! Minun piti tietenkin vielä muuttaa ne lamput jenkkimallisiksi. Johtuneekohan tuosta kovasta jenkkipaineesta täällä sivuilla?

Ja kysyjille vastataan: Kyllä ne takaovet aukeavat, tosin vain ikkunalinjasta alaspäin.

Kalmanraudan surullisenkuuluisa jo loppumattomaksi luultu kunnostustarina on myös uteliaiden ihmeteltävänä.

Tuli tässä (11/2009) hommattua autolle vielä kaveri...