Tällainen tuli hankittua mustan ruumisauton kaveriksi. Auto myytiin uutena Ouluun josta se muutaman vuoden vanhana myytiin edelleen jolloin jäykkien poikien kuljetin päätyi Kaustisen Hautaustoimiston käyttöön. Samassa yrityksessä auto palvelikin uskollisesti vuosikymmenet kunnes yritys myytiin ja uusi omistaja osti modernimman ruumisauton tilalle Volvon päätyessä maatilan halliin lintujen sotkettavaksi. Kuulin että Volvo seisoo virattomana joten kävin hautaustoimistossa kyselemässä olisiko auto mahdollisesti myytävänä ja hetken keskustelun jälkeen kauppa olikin selvä, mitä nyt vähän hintaa piti viilailla mutta yhteisymmärrykseen päästiin aika pian ja niinpä kävin noutamassa auton omistukseeni. Vanteet ovat törkeät, täytyy ensihätään hommata jonkinlaiset pölärit peittämään ruosteisia vanteita.

Volvolla on ajettu noin 150 000 km, koneena on B23 ja vaihteistona automaatti. Tarkoituksenani on museorekisteröidä auto myöhemmin mustan Volvon toimiessa jokapäiväisenä kulkimena mutta täytyy katsella rauhassa onko auto niin hyvä että kannattaa alkaa museotarkastuttamaan sitä. Jos ei kannata niin saahan siitä tehtyä ainakin lauluauton. Silloin auto pitää tietenkin muuttaa viisipaikkaiseksi jotta örinäkuoro mahtuu kyytiin jottei tarvitse sooloörvellykseen tyytyä.

Yllättävän paljon auto herättää liikenteessä huomiota vaikka onkin pyörinyt samoilla seuduilla likimain koko ikänsä. Onneksi olen jo tottunut ajamaan rumilla tai muuten erikoisen näköisillä kulkuneuvoilla, muuten ihmisten tuijotus olisi häiritsevää.